sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Lehtiartikkeli

Ydinvoimalahankkeitten lobbaus on nyt kuumimmillaan, sen tarpeellisuutta tulee joka tuutista. Nyt pitäisi mobilisoida vastavoimia tälle aivopesulle, tässä oma vaatimaton panokseni keskusteluun. Lähetin sen Länsi-Savoon, Savon sanomiin ja Kaupunkilehteen. Se on toistaiseksi julkaistu lyhenneltynä Länsi-Savossa .

Ydinoima: säteilevä perintö


Maakunnassa keskustellaan sähköyhtiofuusiosta. Samaan aikaan valtakunnassa tehdään kauaskantoisempia päätöksiä, jotka koskettavat myös meitä. Ydinvoimaa on lobattu suurella rahalla vuosia ja nyt kiihtyvästi, sillä ensi keväänä tehdään eduskunnassa periaatepäätös luvan myöntämisestä yhdelle tai useammalle laitoksella.

Jotta luonnonuraania voidaan käyttää ydinvoimalan polttoaineena, sen uraani 235-pitoisuus pitääkasvattaa 0,7 prosentista 2-4 prosenttiin.Reaktorien toimiessa muodostuvien epäpuhtauksien joukossa on aina myös plutoniumia, 1000 megawatin reaktori tuottaa muutamia kymmeniä tonneja käytettyä ydinpolttoainetta vuodessa ja tonnissa on 10-20kg plutoniumia.
Plutoniumin puoliintumisaikaon 24 000 vuotta. Tämän ajan jälkeen voidaan tehdä jätteestä vielä ydinpommi, sillä se sisältää puloniumia vielä 32-35 prosenttia.Uraanin keskeisten isopoottien puoliintumisajat ovat 10milj ja 4600 miljoonaa vuotta!

Iso ongelma ovat uraanikaivokset. Uraania etsitään kiihkeästi, koska esim. USA:n yhtiöiden käyttämän uraanimalmin pitoisuus on 40 vuodessa laskenut 0,28%:sta 0,09 %:iin. Tähän saakka kaivokset ovat sijainneet kaukana asutuksesta, Saharassa, Australian ja Namibian aavikoilla, Kanadan valtavilla erämailla. Uusia uraanikaivoksia saattaa olla Afrikan tiheimmin asutuilla alueilla, Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Kaivos voi olla 20km päässä Kuopion torilata ja muutaman kymmen km päässä Joensuun keskustasta.

Uraanikaivokset saastuttavat pohjavedet usein pysyvästi, ihmisen näkökulmasta ikuisesti, kun ajatellaan noita puoliintumisaikoja. Kaivokset tuottavat miljoonia tonneja lievästi radioaktiivista jätettä. On hyvin todennäköistä, että näitä murskekasoja aletaan käyttää rakennusmateriaalina, koska siitä on kysyntää. Näin on käynyt jo Ranskassa, jossa ns Areva-skandaalin v. 2008 tultua ilmi havaittiin, että siellä aikoinaan on myyty ainakin 300milj. tonnia radioaktiivista kaivosjätettä rakennusmateriaaliksi. Sitä nyt vähintään sadoissa, mahd. tuhansissa eri kohteissa, kerrostalojen seinissä ym. Satojen ja tuhansien vuosien valvonta on mahdotonta.

Käytetyn polttoaineen kohtaloa ei ole ratkaistu missään. USA:ssa oli tarkoituksena sijoittaa jäte Yucca -vuoreen. Ajateltiin, että on mahdollista sulkeä ydinjäte turvallisesti ainakin 10 000 vuotta. Kuitenkin radioaktiivisuutta vapautuu suuri määrä vielä 300 000 vuoden jälkeen, ja nyt on Yhdysvaltain ympäristöministeriö määrännyt hallituksen suunnittelemaan soppusijoituspaikan, joka olisi turvallinen vähintään miljoona vuotta.

Suomessa olisi sijoituspaikka Olkiluodon kalliossa , pakattuna kuparikapseleihin.Suomessa riittää 10 000 vuoden raja. Uusissa tutkimuksissa on havaittu, että kuumissa hapettomissa olosuhteissa kapseleissa voi tapahtua korroosiota muutamassa sadassa vuodessa.Kapselit ovat kuumiatuhansia vuosia, uuden EPR-reaktorin jäte olisi vielä kuumempaa ja vaarallisempaa.

Jätettä on jo liikaa. Ei ole vastuullista antaa lupaa enää yhdellekkään uudelle voimalalle. Suurin osa suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisäämistä.

Sodanjälkeinen sukupolvi on kunnostautunut hukkaamalla suuren osan luonnonvaroista, saastuttamalla veden, ilman ja maaperän ja aiheuttamalla uhkaavan ilmastokatastrofin. Ahneutemme seurauksena on saatu aikaan talouskriisi, jonka velkoja saavat lapsemme ja lapsenlapsemme maksaa. He ja lukuisat seuraavat sukupolven eivät taatusti kiitä meitä ydinjätteistä, kun meillä on mahdollisuus, jopa velvollisuus elää ilman ydinenergian lisärakentamista. Nyt pitää jättää vanhakantainen ydinenergia ja kskittyä uusiin innovaatioihin, joita syntyy kokoajan. Ottakaa yhteyttä kansanedustajiin.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Budjettipuhetta

Mikkelin talousarvio hyväksyttiin eilen. Loppupeleissä rahaa löytyikin sen verran, että noista sosiaali- ja terveystoimen sekä muidenkin sektorien säästöaikeista luovuttiin (tuo salaperäinen "salainen " säästölista). Koko prosessi oli kuitenkin hyvin opettavainen. No, kuka oppi mitäkin! Se jää nähtäväksi. On kuitenkin syytä olla tyytyväinen. Monissa kunnissa on yritetty tai vähennettykin omaishoitajien tukia, Mikkelissä näin ei tehty, vaan pientä nousuakin on nähtävissä. Toki lähtötasokin on monia kuntia pienempi, mutta silti...

Itse kyseenalaistin, onko mahdollista näin nopealla aikataululla , yhden vuoden aikana, mahdollista sulkea kokonaista vanhainkotia, eli sijoittaa uudelleen 79 huonokuntoista vanhusta muihin laitoksiin tai palvelutaloihin. Minulle on kerrottu, että korkeintaan muutamaa voi ajatella sijoitettavaksi omaan kotiin. Luonnollinen poistuma tietysti vuoden aikana vähentää tätäkin väkeä. Silti muihin laitoksiin joudutaan ottamaan vuoden ajan lähinnä asukkaita Pankarannasta. Näin muut tarvitsevat jäävät ilman hoitopaikkaa. Heitäkin vuoden aikana ilmaantuu, koska paljon hyvin huonokuntoisia hoidetaan nyt kodeissa kotihoidon ja omaishoidon turvin. Lisäksi vanhuksetkin sairastuvat, vakavastikin, joutuvat tapaturmiin ym. ja tarvitsevat nopeasti hoitopaikan. On suuri vaara, että jälleen joudutaan kierteeseen, jolloin vanhuksia pallotellaan paikasta toiseen ja erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut taas lähtevät nousuun.
On suunniteltu, että voitaisiin turvautua hoitopaikkojen ostoon yksityissektorilta. En kuitenkaan näe, miten tämä palvelee sitä päämäärää, että laitospaikkoja vähennetään. Totta kai, kun heidät on siirretty pois silmistä, voidaan sanoa, että toimenpide on onnistunut. Onko se sitten edullisempaa, on aivan toinen juttu.

Tähän saimme kuulla soten johtajalta Maria Närhiseltä, että suunnitelma on täysin realistinen, eikä hän nähnyt mitään outoa siinä, että turvaudutaan ostopalveluihin "tilapäisesti".
Jatkossa tulemme näkemään, miten asia etenee.

Budjettipaperissa myös selvitettiin, että projekteista on tulossa erillinen erittely, ja että kaupunginhallitus vastaa projektien seurannasta. Esitin toivomuksen, että myös kaupunginvaltuutetuille esiteltäisiin myös projektien kustannukset sekä tulokset. Koko kaupungin kehittäminen menee projektien kautta, ja siihen uppoaa merkittäviä summia rahaa, ulkopuolista henkilöstöä ja oman henkilökunnan aikaa. Mielenkiinnolla odotan tuloksia.

lauantai 24. lokakuuta 2009

RASKAS PÄÄTÖS



Olen lähtemässä työpaikastani monista syistä, joita on kasautunut viimeisten kolmen vuoden aikana. Nyt minusta tuntui, että on parasta viheltää peli poikki , jotta pystyn säilyttämään oman mielenrauhani ja panostamaan niihin asioihin, joihin voi yrittää vaikuttaa. Henkilökunta ja potilaat ovat olleet ihania, heitä tulee ikävä. Laitan tähän kirjoituksen, jonka lähetin Haukivuoren Seutu lehteen , koska katsoin olevani selityksen velkaa. Yritän tehdä kaikkeni, jotta lääkäripalvelut Haukivuorella säilyvät, kuten muukin toiminta.



Rakkaat haukivuorelaiset

Olen pahoillani joutuessani ilmoittamaan teille, että olen sanoutunut irti Mikkelin kaupungin palveluksesta 1.11.2009 alkaen.

Tämä työpaikka on ollut minulle juuri sellainen, mitä ajattelin jo opiskellessani. Saan hoitaa koko väestöä vauvasta vaariin ja olla tukena myös elämän loppuvaiheessa. Itsenäisen kunnan aikana meilla oli mahdollisuus kehittää toimintoja asiakkaiden tarpeitten mukaan ja mielestäni onnistuimme siinä hyvin sekä laadullisesti että taloudellisesti.

Liitos Mikkeliin toi dramaattisen muutoksen. Mikkelin toimintamalli on väkisin väännety myös Haukivuorelle, malli , joka on ollut joustamaton, päämäärätön ja kallis. Sehän ei ole toiminut edes Mikkelissä. Viime vuoden säästöjä on juhlittu, joka kuitenkaan ei ollut tulosta toiminnan paranemisesta, vaan ainoastaan lomautuksista. Koko ajan henkilökuntaa on vähennetty sekä vanhustenhuollosta että vastaanotosta. Tehtävät eivät kuitenkaan ole vähentyneet.

Mikkelissä on menossa lukuisia kehittämishankkeita. Se on varmaan hyvinkin tarpeellista. Haukivuoren hankkeen kohdalta on kuitenkin todettava, että on ollut erittäin turhauttavaa istua pohtimassa kolme vuotta asioita, jotka aikaisemmin hoituivat hyvin, mutta joita nyt pitää erikseen ohjeistaa, eikä sittenkään olla edes sillä joustavuuden ja laadun tasolla, joka oli liitosvaiheessa.

Työ on lisääntynyt, henkilökunta vähentynyt ja samanaikaisesti on ollut selvästi nähtävissä, että työtämme ei arvosteta Mikkelin päässä. Esim. lääkärintoimintaa ajatellen Haukivuoren väestö on liian suuri yhdelle lääkärille, kun ottaa huomioon , että siihen sisältyy myös lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito ja palvelutalo. Siitä on kuitenkin selviytynyt, kun on tutut potilaat, pysyvä henkilökunta, toimiva työnjako ja ylitöitä tehden.

Minulla on ollut vahva motivaatio työskennellä Haukivuorella eläkeikään saakka ja sen jälkeenkin. Kuitenkin johdon tapa käsitella henkilökuntaa on ollut se, joka antoi viimeisen niitin. Kun ilmoitin erostani, löytyi heti pöytälaatikosta säästöehdotus, jossa Haukivuoren lääkäripalvelut keskitettäisiin Mikkeliin. tämä koskee myös Anttolan ja Haukivuoren hammaslääkäripalveluja. Vielä pari viikkoa tätä ennen minulle vakuutettiin, että mitään muutosta ei ole tulossa.

Nyt on haukivuorelaisten aika toimia. Meillä on kuntaliitossopimus, joka estaa tämän kaavailun, sen noudattamista pitää vahtia. Tänne on marraskuusta lähtien tulossa lääkäri 3 pv:nä viikossa, mutta ensi vuodelle nuo säästökaavailut siis ovat listalla.

Mikkelin kannalta on omituista, että tällaisia "säästöjä" liitoskunnan osalta ollaan tekemässä juuri nyt, kun pitäisi neuvotella ympäristökuntien kanssa seudullisen sosiaali- ja terveystoimen perustamisesta. Tämä ei juuri pienissä kunnissa luottamusta herätä.

Haukivuorelaisena kysyn vielä, mistä aiotaan säästää, jos lääkäripalvelut ovat Mikkelissä? Samat potilaat pitää hoitaa sielläkin, vai aiotaanko osa jättää hoitamatta? Toivotaanko, että he menevät yksityislääkäreille? On myös fakta, että Pankalammen terveysasema jo natisee liitoksissaan, ei ole riittävästi vastaanottotiloja. Ilmastonmuutos ei liene käynyt mielessä, auto- ja taksirumba olisi mittava, maksumiehenä potilaat itse ja Kela.

Olen menossa töihin julkiseen virkaan Pieksämäelle, jossa toimin 2 pv kotisairaanhoidossa ja 3 pv Virtsalmella. Toivon, että pääsen siellä jälleen kehittämään toimintoja ja tekemään töitä "ilon kautta". Ehkä minullekin tulee sitten positiivisempi mieliala, jota Mikkelissä peräänkuulutetaan.

Tällä hetkelle olo on hyvin surullinen. On ollut ilo palvella Teitä.

P.S. Politiikassa aion edelleen toimia saamani valtuutuksen mukaisesti.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Kesä meni

Lämmin syksy vain jatkuu, pakastin pullistelee monenlaisia marjoja, sieniä, vihanneksia ja kellarissa lisääntyy hillopurkkien ja muiden säilykkeiden rivit. Tuo hamstrausvietti on voimakas, toisaalta on mukava syödä koko talvi myrkytöntä (ainakin melkein) lähiruokaa.

Politiikassa huomion on vienyt toriparkki, joka ei kansalta edelleenkään kiitosta saa, mutta on runnottu läpi väkisin. Melkein joka valtuustossa on joku firman takaus, jonka taustoista valtuutetuilla on varsin vähän tietoa. Reippaasti uskallettiin vuokrata pikkutorikin sadaksi !! vuodeksi, vihreät ja perussuomalaiset tätä vastustivat ja yrittivät saada edes lyhennettyä sitä 50 vuodeksi, myös jonkinverran kannatusta löytyi muista puolueista. Kaupungin johto kehittelee monimutkaisia sopimuspaketteja, kuten Savcorin hallimyynnin ja sataman rakennuksen kohdalla, joita ei voi erikseen käsitellä. Viimeksi kävi niin, ettää jostain syystä kaupunginjohtaja unohti esitellä kaupan taustoja vihreitten ryhmälle, vaikka kaikki muut saivat tietoa, tässä kohti se olisi ollut enemmän kuin tarpeellista.

Budjetin teko on parhaillaan menossa. Ilmeisesti ei ole tarkoitus isommin leikata menoja. Kuitenkin näkisin, että vanhustenhoidon resursseja etenkin avopuolella pitäisi tarkistaa, kun Pankarannan vanhainkoti on tarkoitus sulkea ja siellä sentään on yli 80 vanhusta vielä. Riittääkö avopuolella henkilökuntaa, vaikka laitoksen henkilöstä siirretään kotihoitoon? Erittäin paljon hoivaa tarvitsevat henkilöt on yleensä katsottu hoidettavan edullisemmin laitoksessa.

On ollut ikävää seurata tekstiviestikirjoittelua Länsi-Savossa, joissa hoitajia on parjattu kuin vierasta sikaa, onneksi on joitakin kiitoksiakin tullut. Laadin mielipidekirjoituksen lehteen tätä asiaa koskien. Vanhusten hoito on tänä päivänä niin haastavaa, että siinä pitäisi kritiikin olla rakentavaa, ja kohdistua oikein.

tiistai 7. heinäkuuta 2009

Lomareissulla Oslossa

Tuli vietettyä lyhyt kaupunkiloma Oslossa, jossa vierailin tyttäreni luona, joka on siellä töissä. Olin yllättynyt, miten keskieurooppalainen kaupunki Oslo on, meininki oli rentoa ja kauniita vanhoja rakennuksia paljon. Yllättävän paljon oli myös viheralueita. Ne pääsivätkin oikeuksiinsa, kun oli oikein helteinen keli ja ihmiset viettivät aikaa ulkona ja istuskelivat nurmikolla piknikillä.

Toisaalta kierrätys näytti olevan aika alkeellista. Ainakaan niissä taloissa, missä kävin, ei tunnettu biojätteen kierrätystä, myös muu lajittelu näytti aika huolimattomalta. Lisäksi kiinnitti huomiota , että taksit asiakkaita odotellessa pitivät säännönmukaisesti autoa tyhjäkäynnillä. Oli aika epämiellyttävää esim. istua kahvilassa, jossa oli avonainen seinä ja sen edessä seisoi rivi takseja, joissa kaikissa kävi moottori.

Oli myös aika hauskaa, kun joka kulmassa oli kaffebrenneriet, josta sai vastapaahdettua ja -jauhettua kahvia.

Kaikenkaikkiaan Oslo tuntui erittäin miellyttävältä kaupungilta.

torstai 12. maaliskuuta 2009

Valtuustoaloite kokouksessa 9.3.09

Valtuuston kokouksessa 9.3.09 teimme seuraavanlaisen aloitteen, näitähän ei usein medioissa paljon noteerata vaikka asiat kuntalaisia kiinnostaisivatkin. Lisäksi keskustan ryhmä teki hyvän aloitteen henkilökunnan joustavan käytön parantamiseksi yli sektorirajojen.

Valtuustoaloite kaupungin henkilökuntarakenteen parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi

Kaupungilla on hyvin koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa. Silti on vuosia siedetty tilannetta, että monet toiminnat on järjestetty virkavaltaisesti ja joustamattomasti henkilökunnan ja asiakkaitten mielipiteistä piittaamatta. Usein on vaikea löytää henkilöitä, joilla on päätäntävalta asioista, jotka kuuluvat rutiinitehtäviin. Henkilökunnalla ja asiakkailla kuluu liikaa aikaa tällaisten asioitten selvittämiseen. Teetetään myös turhaa työtä. Kun henkilökuntaa on jo alettu vähentää perustehtävistä kovalla kädellä, on tärkeää, että johtamisjärjestelmät sekä toimivaltuuksien delegoinnit toimivat. Toimintaa haittaa myös osaoptimointi; kun yhdessä paikassa säästetään, toisaalla kulut kasvavat

On viitteitä siitä, että Mikkelin kaupungin keski- ja ylemmässä johtoportaassa on liikaa väkeä. Tähän on jo jonkin verran kiinnitetty huomiota organisaation sisällä. Silti esimerkiksi lukuisat kehityshankkeet pitävät sisällään vaaran, että sillä varjolla esimiesresurssit lisääntyvät entisestään perustyötä tekevien kustannuksella..

Kaupunki käyttää myös varsin runsaasti ulkopuolisia konsultteja. Kun palkataan esimiehiä ja kehitysjohtajia, heidän tehtäviinsä tulisi kuulua toimintojen kehittäminen. Näin ollen konsulttiapua pitäisi hankkia vain, kun sille on erityisen perusteltu syy, esimerkiksi kaupungin oman osaamisen ulkopuolella olevat selvitykset.

Nyt menossa olevissa kehityshankkeissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että perustehtävissä olevalla henkilökunnalla on heidän tehtäväänsä tukeva johto, joka on määrältään niin niukka, että alaspäin delegointi on välttämättömyys ja että tieto kulkee kumpaankin suuntaan.

On hyvä, että toimintoja on alettu kehittää. Kuitenkin on muistettava, että vaikka miten hienoja ideoita olisi, tulee perustehtävä hoitaa ja siihen on oltava riittävästi henkilökuntaa. Esim vanhustenhoidossa on pakko huolehtia syömisestä, pesusta, pukemisesta, WC-käynneistä, lääkkeitten annosta ym. Jos edes siihen ei ole riittävästi aikaa, miten voidaan toteuttaa kuntouttavaa työotetta? Varsinkin viime syksyisten lomautusten jälkeen näyttää niukkuus jatkuvan.

Henkilökunta perustasolla on se, joka suurimman tuloksen tuottaa. Meillä on etenkin sosiaali- ja terveystoimessa jo nyt lamankin aikana vaikeuksia saada työntekijöitä varsinkin sijaisiksi. Tiedämme, että joidenkin vuosien kuluttua työvoiman saatavuus on vielä vaikeampaa. Meidän täytyy saada toiminta linjakkaaksi nyt. Esim. tietotekniikan hyödyntämisessä on vielä runsaasti parantamisen varaa. Vain tarpeellista tietoa on järkevä tallentaa, muuten hukumme turhaan ns. tietoon ja mikään määrä henkilökuntaa ei tule riittämään.

Esitämme, että kaikissa yksiköissä em. seikat huomioidaan ja tarkastellaan vuoden lopussa, onko parannusta tapahtunut. Se voidaan suorittaa esim. henkilökunnalle osoitetun kyselyn muodossa. Esitämme myös, että Mikkelin kaupungin organisaatiota kehitettäessä hallintoa ei paisuteta entisestään, vaan pikemminkin pyritään keventämään. Lisäksi esitämme, että konsulttien käyttö tehdään läpinäkyväksi, ja esitellään erikseen sekä oman sektorinsa lautakunnalle että valtuustolle kustannuksineen ja perusteluineen ja tehdään yhteenveto vuosittain.




Rauni Berndt Minna Pöntinen Maija Pietiläinen Maire Kolimaa Leevi Piispa

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

I. uuden valtuuston kokous

Portin asiaa jouduttiin pähkäilemaan heti alkuunsa, vaikka päätökset lainan takaamisesta olikin tehty ed. valtuuston aikana. Hallitus ei kuit. ollut pannut päätöstä toimeen epäselvien asioitten takia. Nyt Portin päällystö esitteli yhtiön tilannetta valtuustollekin, mikä oli erittäin tervetullutta. Ryhmissä sitten vielä asiasta neuvoteltiin, ja vihreätkin päättivät tukea takausta hallituksessa, koska tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mitään järkeä lopettaa 300 työpaikkaa, koska toivonkipinääkin löytyi Portin toiminnan suhteen. Lisäksi jokaisen uuden työpaikan hankkiminen tässä vaiheessa on kovan työn takana. Vain Kepu oli vastaan, isännillä on luottamus mennyt.
Keilahallin takaus oli myös esillä. Kaupunkihan on tukenut melko reilusti yhtiötä vuodesta 1991 lähtien. -91-2001 avustus oli 1.150.000 markkaa, va 2002-2007 73.500 euroa. Vain 2008 ei annettu avustusta. Nyt keilahalli on muuttamassa uusiin tiloihin. Kaupunki sitoutui rakentamaan investoinnin (60.000 euroa) sekä avustamaan kolmena vuonna 25.000 euroa joka vuosi sekä takaamaan lainan 420.000 euroa. Kysyin, miksi yhtä yhtiötä tuetaan näin massiivisesti vuosia, onko tämä reilua muita yksityisfirmoja kohtaan. Varmasti rahan tarvetta on muillakin ja yhteistä hyvää tuotetaan monilla tahoilla. Sinänsä on tietysti hyvä, että keilahalli on toiminnassa ja toki palvelee yhdessä olon tarvetta ja liikuntaa. Ainoastaan Jukka Pöyry tarkasteli ehdotusta kriittisesti. Oli myös mielipiteitä "kyllä pitää tukea, minäkin käyn keilaamassa". Tällaiset asiat on jo ryhmissä päätetty, mutta silti ajattelin, että ei voi antaa mennä ihan läpihuutojuttuna näinkin isoa summaa ja esitin, että pitäisi valtuutettujen asettaa joitakin kriteereitä, millä perusteella yksityisiä tuetaan, toko jokainen tapaus on erilainen. On kuitenkin todennäköistä , että tuen tarvetta tänä ja ensi vuonna ilmenee enemmänkin.

22.1. oli valtuuston strategiaseminaari. Kuulimme eri tahojen toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä luentoja, joita oli tilaisuus kommentoida.
Ilokseni ei tilaisuudessa ollut yhtään konsulttia ja hyvin meni omalla porukalla.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Byrokraatit hiihtäjien kiusana

Haukivuorella on kaksi valaistua hiihtolatua. Toinen on kylän keskustassa, toinen Rantokankaalla Saksalanharjulla. Olen itse käyttänyt viimeksi mainittua yli kymmenen vuotta, kesällä lenkkeilyyn, talvella hiihtämiseen. Kun liityttiin Mikkeliin, määrättiin, että hiihtosuunta on muutettava. Nyt harjun parkkipaikalta lähtiessä on kilometri jyrkkää melko vaarallista mäkeä, takaisin tullessa pelkkää ylämäkeä. Aikaisemmin oli linjaus kahdeksikko, joka teki radasta miellyttävän, monipuolisen ja vähemmän hurjan. Oli jo viime talvena nähtävissä hiihtäjäkato, suurin syy oli kaatumisen pelko. Kaatumisia tapahtuikin.
Tänäänkin alkupään kaartuva jyrkkä mäki oli tosi vaarallinen, vaikka keli oli nihkeä. Toissasyksyisen mylläyksen jäljiltä on pohja jäänyt edelleen tasoittamatta, ja koska on vähän lunta, ei ole pystytty tekemään vielä edes latua. Talvet ovat nykyisin muutenkin olleet vähälumisia. Iso osa hiihtäjistä ei käyttänyt tätä latuosuutta ollenkaan.
Suurin osa myös tottuneista aktiivihiihtäjistä on sitä mieltä, että hiihtosuunta pitäisi palauttaa alkuperäiseksi. Useat ovat ottaneet liikuntatoimeen yhteyttä tämän takia. On sanottu, että virkamies ei voi ottaa riskiä, kun latu risteää. Tämä on sellaisessa paikassa, jossa on hyvä näkyvyys, eikä kukaan ole kuullut, että siinä olisi koskaan ollut ongelmia.
Ovatko pykälät Mikkelissä erilaisia kuin muinoin Haukivuorella? Onko järjenkäyttö kiellettyä? Kutsun virkamiehen hiihtämään kanssamme nuo eri linjaukset, jotta voi omin silmin vakuutuua siitä, mikä reitti on turvallisuuden kannalta paras.
On vahinko, jos jonninjoutavien pykälien takia jää hieno hiihtoharrastus. Laduthan on tehty sitä varten, että niitä käytetään.