Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO on laajentunut koskemaan myös kuntia. Kunnat voivat hakea rahoitusta metsäalueidensa inventointiin ja niiden luonnonarvojen säilyttämista tukevaan metsien käytön suunnitteluun. Kunnat voivat tarjota sopivia metsäkohteita ohjelmaan ja saadakorvausta alueesta, jos valtio sen ostaa suojelualueeksi.
Mikkelissa kuntaMETSO-rahoitus on ajankohtainen, koska metsästrategian laadinta on juuri alkamassa. Metso-rahalla voidaan tuottaa arvokasta lisätietoa kaupungin metsäomaisuudesta ja sen hoidosta.
Vihreä valtuustoryhmä teki 4.10.2010 asiaa koskevan valtuustoaloitteen. Asiaa oli jo sivuttu teknisessä lautakunnassa, mutta se ei oikein näyttänyt saavan innostunutta vastaanottoa, joten päätimme kiinnittää tähän huomiota.
Muuten ensi vuoden budjetti tietysti askarruttaa.
Viime yönä taas käännettiin kelloja, se antaa tunteen, että on saanut hulppeasti lisäaikaa tänään. Ehdin jopa käydä etsimässä suppilovahveroita, ja vähän löytyikin. Tänä syksynä ne tuntuivat nousseen myöhään ja nytkin olivat aika pieniä ja niukasti. Muutoin kesä on antanut ruhtinaallisesti antimiaan kotipuutarhurille ja marjojen kerääjälle.
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Valtuuston kuulumisia
Mikkelin kaupunginvaltuustossa 14.6. oli paljon asioita, mm. kaupungin elinkeinostrategian hyväksyminen sekä ympäristö- ja ilmastostrategian päivittäminen nykypäivän vaatimuksia vastaamaan. Nämä paperit ovat mielestäni erittäin hyviä, ja jos niitä päämääriä noudatetaan, moni asia enee nykyistä parempaan suuntaan ajatellen ihmisen ja luonnon hyvinvointia. Erityisesti ilahdudtti periaate, että kaikessa palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon myös vaikutukset ilmastoon, eli palvelut on pyrittävä tuomaan lähelle, jotta turhaa autolla-ajamista vältetään. Tämän periaatteen noudattamista meideän maaseudun edustajien on erityisesti vahdittava.
Myös turpeen käytön vähentämiseen otettiin kantaa, toisaalta haluttiin puhtaan kirkkaat järvet, mutta toisaalta kuitenkin arveltiin tämä saavutettavan , kunhan turpeennostossa noudatettaisiin kaikkia määräyksiä, mikä kylläkin on hurskas toive. Toistaiseksi siis asukkaiden aktiivisuus ja painostus on edelleen paras keino yrittää saada torpedoitua lupien myöntämistä uusien turpeennostoalueiden käyttöönottamiseksi.
Uudesta elinkeinostrategiasta oli tehty pieni esite värikuvin, jossa tavoitteita esiteltiin. Tietysti nämä ovat varsin yleisluontoisia ja maailmaasyleileviä mainoslehtisiä, mutta keskeiset asiat olivat mukana.
Haukivuoren oma edustaja Heikki Nykänen esitti aivan oikein, että strategiaan tulisi saada oma osionsa myös maaseudun elinkeinoista. Ihmetystä herätti kuitenkin, että Heikki esitti, että esitteestä pitäisi poistaa luomu-sana. Heikin mielestä luomuruoka on niin pieni merkitykseltään, että se pitäisi korvata lähiruoka -sanalla.
Rohkenen olla eri mieltä. Haukivuorella on aika monta luomutuottajaa, ja heidän taloudellinen panoksensa on merkittävä. Luomu on kovassa nousussa muualla Euroopassa, ja Suomi on valitettavasti jälkijunassa ajatellen vientiä. Täällä MTK:n vanhoillinen asenne ja kauppaketjufen haluttomuus markkinoida luomua ovat pitäneet kotimarkkinat sen verran pieninä, että tuotantovolyymitkään eivät ole niin suuria, että pystyttäisiin lähtemään suurempiin vientiponnistuksiin. Uki Voutilaisen ideoima ekolääni ei välttämättä ole vielä kuopattu , ja voisimme kehittää tästä ekomaakunnan, joka toisi uutta energiaa, nuorta voimaa ja intoa ja myös vaurautta.
Itse esitin kokouksessa, että vaikka vihreän sävyjä onkin monta, voisimme ehkä kaikki hyväksyä sen luomu-sanankin esitteessä sekä strategiassa . Kysynkin keskustapuolueen edustajilta, onko järkevää asettaa maaseudun ihmiset vastakkain sen perusteella, miten he viljelevät? Eikö meidän pitäisi yhdessä edistää maaseudulla kaikenlaista tuotantoa ja elinehtoja, jotta kylät pysyvät asuttuina? Luomu- ja lähiruoka kyllä pärjäävät rinnakkain.
Myös turpeen käytön vähentämiseen otettiin kantaa, toisaalta haluttiin puhtaan kirkkaat järvet, mutta toisaalta kuitenkin arveltiin tämä saavutettavan , kunhan turpeennostossa noudatettaisiin kaikkia määräyksiä, mikä kylläkin on hurskas toive. Toistaiseksi siis asukkaiden aktiivisuus ja painostus on edelleen paras keino yrittää saada torpedoitua lupien myöntämistä uusien turpeennostoalueiden käyttöönottamiseksi.
Uudesta elinkeinostrategiasta oli tehty pieni esite värikuvin, jossa tavoitteita esiteltiin. Tietysti nämä ovat varsin yleisluontoisia ja maailmaasyleileviä mainoslehtisiä, mutta keskeiset asiat olivat mukana.
Haukivuoren oma edustaja Heikki Nykänen esitti aivan oikein, että strategiaan tulisi saada oma osionsa myös maaseudun elinkeinoista. Ihmetystä herätti kuitenkin, että Heikki esitti, että esitteestä pitäisi poistaa luomu-sana. Heikin mielestä luomuruoka on niin pieni merkitykseltään, että se pitäisi korvata lähiruoka -sanalla.
Rohkenen olla eri mieltä. Haukivuorella on aika monta luomutuottajaa, ja heidän taloudellinen panoksensa on merkittävä. Luomu on kovassa nousussa muualla Euroopassa, ja Suomi on valitettavasti jälkijunassa ajatellen vientiä. Täällä MTK:n vanhoillinen asenne ja kauppaketjufen haluttomuus markkinoida luomua ovat pitäneet kotimarkkinat sen verran pieninä, että tuotantovolyymitkään eivät ole niin suuria, että pystyttäisiin lähtemään suurempiin vientiponnistuksiin. Uki Voutilaisen ideoima ekolääni ei välttämättä ole vielä kuopattu , ja voisimme kehittää tästä ekomaakunnan, joka toisi uutta energiaa, nuorta voimaa ja intoa ja myös vaurautta.
Itse esitin kokouksessa, että vaikka vihreän sävyjä onkin monta, voisimme ehkä kaikki hyväksyä sen luomu-sanankin esitteessä sekä strategiassa . Kysynkin keskustapuolueen edustajilta, onko järkevää asettaa maaseudun ihmiset vastakkain sen perusteella, miten he viljelevät? Eikö meidän pitäisi yhdessä edistää maaseudulla kaikenlaista tuotantoa ja elinehtoja, jotta kylät pysyvät asuttuina? Luomu- ja lähiruoka kyllä pärjäävät rinnakkain.
lauantai 20. maaliskuuta 2010
Äänestä ydivoima historiaan
Ydinvoimalobbaus kiihtyy, myös me vastustajat tiivistämme rivejämme. On hyvä valtuutus , kun tiedämme, että lähes puolet vastustaa uuden ydinvoimalan luvan myöntämistä, naisista reilusti yli puolet. Osa ei osaa sanoa, vain pieni osa kannattaa. Silti suuri raha , vaikutusvaltaiset teollisuusyritykset ja heidän renkinsä ovat onnistuneet valjastamaan ison osan päätöksentekokoneistosta sekä lehdistön hankkeensa taakse.
Emme tarvitse lisää ydinvoimaa. Olkiluoto 3 :ssa on tarpeeksi ihmettelemistä, mitä se maksaa, milloin se valmistuu, ja kuka maksaa viulut. Voiko turvallisuudestakaan olla varma, niin paljon on ollut sähläystä ja mokia.
Luonnonsuojelujärjestöt, Greenpeace, kaikki muut nuorisojärjestöt paitsi kokoomuksen ym. ovat käynnistäneet kampanjan, jonka avulla pyritään vaikuttamaan kansanedustajiin.
Kampanja on nimeltään "Äänestä ydinvoima historiaan" ja se löytyy netistä osoitteesta www.ydinvoima.fi . Siinä voit allekirjoittaa sitoumuksen olla ensi eduskuntavaaleissa äänestämättä sellaista ehdokasta, joka nyt äänestää uuden ydinvoimalan luvan puolesta. Ennen eduskuntavaaleja saat kampanjajärjestöltä tekstiviestin tai sähköpostiviestin alueesi ehdokkaista, jotka ovat äänestäneet luvan puolesta tai vastaan.
Kampanja oli viimeksi Mikkelin torilla 13.3. jolloin keräsimme nimiä sitoumuksiin ja kerroimme kampanjasta ja jaoimme materiaaleja. Sen jälkeen oli tiedotustilaisuus, johon osallistui myös Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta, joka kertoi aiheesta. Sitoumuksia tule aika hyvin ja ihmiset suhtautuivat pääosin positiivisesti asiaan.
Menkää siis em. sivustolle, ja allekirjoittakaa sitoumus. Helmikuun loppuun mennessä sitoumuksia oli tullut jo yli 10.000. Äänestyskäyttäytyminen on se asia, joka kansanedustajia kiinnostaa.
Emme tarvitse lisää ydinvoimaa. Olkiluoto 3 :ssa on tarpeeksi ihmettelemistä, mitä se maksaa, milloin se valmistuu, ja kuka maksaa viulut. Voiko turvallisuudestakaan olla varma, niin paljon on ollut sähläystä ja mokia.
Luonnonsuojelujärjestöt, Greenpeace, kaikki muut nuorisojärjestöt paitsi kokoomuksen ym. ovat käynnistäneet kampanjan, jonka avulla pyritään vaikuttamaan kansanedustajiin.
Kampanja on nimeltään "Äänestä ydinvoima historiaan" ja se löytyy netistä osoitteesta www.ydinvoima.fi . Siinä voit allekirjoittaa sitoumuksen olla ensi eduskuntavaaleissa äänestämättä sellaista ehdokasta, joka nyt äänestää uuden ydinvoimalan luvan puolesta. Ennen eduskuntavaaleja saat kampanjajärjestöltä tekstiviestin tai sähköpostiviestin alueesi ehdokkaista, jotka ovat äänestäneet luvan puolesta tai vastaan.
Kampanja oli viimeksi Mikkelin torilla 13.3. jolloin keräsimme nimiä sitoumuksiin ja kerroimme kampanjasta ja jaoimme materiaaleja. Sen jälkeen oli tiedotustilaisuus, johon osallistui myös Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta, joka kertoi aiheesta. Sitoumuksia tule aika hyvin ja ihmiset suhtautuivat pääosin positiivisesti asiaan.
Menkää siis em. sivustolle, ja allekirjoittakaa sitoumus. Helmikuun loppuun mennessä sitoumuksia oli tullut jo yli 10.000. Äänestyskäyttäytyminen on se asia, joka kansanedustajia kiinnostaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
