Terveydenhuollon rakenteisiin
puututtava.
Vuosia on puhuttu siitä, että Suomen
terveydenhuolto ei enää pysty hoitamaan tehtäviään riittävästi.
Kustannukset ovat karanneet käsistä. Lisäksi ne, jotka ovat
terveempiä, hyvätuloisia ja työssäkäyviä saavat enemmän ja
halvemmalla palveluita kuin ne, jotka ovat köyhempiä ja sairaampia.
Työvoimasta on pulaa sekä lääkäri- että hoitajapuolella. Kun
työntekijät karkaavat yksityispuolelle parempien etujen
houkuttelemina, joutuvat kunnat pestaamaan yhä kalliimmalla
tekijöitä firmoilta. Perusterveydenhuolto rapautuu, kun esim.
lääkärimäärä on radikaalisti noussut erikoissairaanhoidossa
sekä yksityispuolella, mutta terveyskeskuksissa pysynyt suunnilleen
vuoden 1992 tasolla.
Ongelmat on tiedostettu, mm. THL on
rapotoinut tästä kattavasti. Silti ratkaisua ei ole poliittisesti
pystytty löytämään. On kyllä ehdotettu, että palvelujen
järjestämisvastuu siirrettäisiin isommille alueille, esim.
sote-piireille tai maakunnalliselle tasolle, mutta se yksistään ei
muuta kovin paljon.
Iso ongelma on monikanavainen rahoitus,
joka on ainutlaatuinen Euroopassa. Kun rahaa tulee kunnista,
valtiolta Kelalta, vakuutusyhtiöiltä, työnantajilta,
työntekijöiltä ym. ei kukaan katso kokonaisuutta. Eri tahot
siirtävät kustannuksia toisilleen. Kokonaiskustannuksia tämä
nostaa.
Uusia malleja on tutkittava
ennakkoluulottomasti. Aivan varmasti on järkevää, että
järjestämisvastuu on isommalla alueella, joka hoitaa sekä
perusterveydenhuollon että perustason erikoissairaanhoidon
päivystyksineen.
Uutena on noussut esiin
osuuskuntamalli, joka on kokeilemisen arvoinen. Siinä
järjestäjäpuolen rahat pantaisiin yhteiseen pottiin ja palvelut
tilattaisiin osuuskunnalta. Omistajana olisivat työntekijät, Kela,
valtio, kunnat, mahd. Apteekit ym. Osuuskunta ei tavoittelisi
ensisijaisesti voittoa, mutta voisi toimia tehokkaammin kuin nykyinen
varsin kankea järjestelmä. Näin voitaisiin henkilökuntaa palkita
bonuksilla, jotka antaisivat kannusteen hakeutua julkisen palvelun
piiriin. Tämä helpottaisi myös nykyisiä ja etenkin tulevia
rekrytointivaikeuksia.
Keski-Suomessa on lähdetty tätä
mallia aktiivisesti ajamaan. 200 lääkäriä on allekirjoittanut
adressin, jossa toivotaan, että tämänkaltainen malli otettaisiin
siellä kokeiluun.
Terveydenhuollon kustannukset ovat
Mikkelissäkin ylittymässä miljoonilla. Tämä toki oli tiedossa jo
budjettia tehtäessä, koska aivan selvästi alibudjetoitiin. Ei
kuitenkaan voi antaa kustannusten nousun jatkua nykyiseen malliin.
Kuntien rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Yksistään kuntien
toimilla ei nykyjärjestelmän puitteissa pystytä riittävästi
reagoimaan. Rakenteisiin on puututtava, näpertely ei enää riitä.
Terveyskeskuslääkäri
kaupunginhallituksen jäsen
Rauni Berndt (vihr.)
Julkaistu Länsi-Savossa lyhennettynä 17.9.2012